Kun Karjalan rata valmistui vuonna 1895, Jaakkiman Ihalanojan maatalousvaltaisen kylän väkiluku kasvoi ja elämä vilkastui. Kylän kohdalle tuli Ihalan rautatieasema.
Jaakkimaan oli vuonna 1895 perustettu Kansallisnuorisoseura. Ihalalaisiakin osallistui sen toimintaan. Puolentoista peninkulman matka kirkonkylään koettiin kuitenkin pitkäksi. Alettiin pohtia oman yhdistyksen perustamista. Se nähtiin tarpeelliseksi hyvien tapojen edistämiseksi ja nuorison ajankäytön parantamiseksi.
Seuran syntysanat lausuttiin helmikuun 8. päivänä 1903 maanviljelijä Juho Härkösen talon kansakoulun luokkana toimineessa isossa salissa.
Seura oli aluksi Jaakkiman nuorisoseuran alaosasto, mutta itsenäistyi vuonna 1905. Ensimmäiseksi esimieheksi valittiin seuran perustamista ajanut kauppias Kaarlo Knaappila.
Kesäjuhlia pidettiin talojen pihoilla, iltamia kauppias Räisäsen makasiinissa ja navettojen vinteilläkin. Oman nuorisoseuratalon hankkimiseksi oli myös arpajaisia ja ompeluseuroja. Kaivomäen isäntä Simo Jääskeläinen lahjoitti hehtaarin suuruisen tontin. Kauppias Knaappila otti taloa varten lainan. Rakennushirret saatiin lahjoituksina kylän talonpojilta. Oma nuorisoseuratalo valmistui talkoovoimin vuonna 1908 Ihalan koulua vastapäätä. Sen oli piirtänyt Hiitolan ratamestari Åberg.
Jäseniä oli kaikista yhteiskuntaluokista. Innostusta ja talkoohenkeä riitti. Oli laulukuoro ja voimisteluseura Vekara. Opintokerho kokoontui ahkerasti, 1930-luvulla joka tiistai. Aika-ajoin ilmestyi kerholaisten toimittama Räiske-lehti.
Iltamat olivat keskeinen ja ulospäin näkyvin osa seuran toimintaa. Osa yleisöstä saapui naapurikylistä – Huhtervusta, Tervajärveltä, Oinaanvaarasta ja Marianvaarasta, Parikkalaa, Elisenvaaraa ja Jaakkimaa myöten. Ohjelmassa oli tyypillisesti yhteislaulua, tervehdyspuhe, runonlausuntaa, näytelmä ja lopuksi tunti tanssia. Kylän uskovaiset tosin paheksuivat tanssia. Eräskin isäntä totesi myöhemmin: ”Mitään en ole elämässäni niin paljon katunut, kun olin tanssipaikan rakentamista auttamassa.”
Maanviljelijä Kalle Varonen lahjoitti vuonna 1911 palstan urheilukenttää varten viereiselle tontille. Kesäjuhlien yhteydessä oli aina urheilukilpailut.
Talvikautena 1935–36 järjestettiin nuorisotyökurssit, joiden päätökseksi pidetyt iltamat huhtikuun 13. päivänä 1936 Suomen Yleisradion välitti koko maahan.
Seura toimi myös jatkosodan aikana. Tosin oma talo oli puolustusvoimien käytössä.
Sodan jälkeen seuraa oltiin lopettamassa. Omaisuuden menetyksestä saadut korvaukset olivat rahastonhoitaja Aarne Saikkosen hoidossa kasvaneet korkoa ja pääoma oli tarkoitus lahjoittaa Lumi-säätiölle. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, ja niinpä vuonna 1950 seuran toiminta päätettiin maanviljelijä Pekka Härkösen aloitteesta herättää uudestaan henkiin.
Sodan jälkeen esimiehinä ovat toimineet Toivo ja Sylvi Heinonen, Viljo Ahonen, Erkki Jaatinen sekä vuodesta 2002 alkaen Eero Saikkonen.
Kirjalliset lähteet:
- Ihalan Nuorisoseura 1905–1985. Toimittaneet Pekka Härkönen, Sylvi Heinonen, Liisa Niemi. Ihalan Nuorisoseura ry. Kirjapaino Kuparinen Ky, Imatra 1985.
- Ihala, kylä Lumivaarassa. Toimittanut Tapio Nikkari. Etelä-Suomen Lumivaaralaiset ry. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999.
- Ihalan nuorisoseuran arkisto
- Pekka Härkösen ja Liisa Niemen arkistot